15.2. Tokoa Kärsämäessä

Pitkästä aikaa lähdimme treenaamaan tokoa. Taukoa on pidetty oikein urakalla joulukuun puolivälistä eli Adan steriloinnista asti. Vain jotain pientä on tehty kotosalla, mutta lusmuilu loppuu nyt.

Ensinnäkin, seuraaminen on kamalaa ja siitä pitää tehdä kivaa. 'Seuraa' käsky jää nyt unholaan ja tilalle tulee 'heel'. Ja vitsit että seuraaminen olikin tänään kivaa. Palkkaus välillä kädestä, välillä Ailan vartioimasta kupista. Hienoa kontaktia, hyviä käännöksiä ja ennenkaikkea iloista tekemistä. Otettiin ihan muutama suora pätkä, muutama käännös ja sivuaskeleet kumpaankin suuntaan. Käsky tuskin Adalle merkitsi tänään vielä mitään, mutta nyt kontakti ei sammunut kun ikävää 'seuraa' käskyä ei tullutkaan.

Ruutu oli vuorossa seuraavana. Lähinnä muistuteltiin ruutuun menoa. Ensin oli vähän hakusessa kun maassa kauempana oli jotain mielenkiintoista. Pikkuhiljaa se ruutu sieltä kuitenkin löytyi. Pari kertaa pysäytin ja laitoin maahan, yhden kerran otin ruudusta käsiavulla sivulle seuraamaan. Maa oli jäässä ja kovin liukas joten suorittaminen oli melko varovaista mutta kuitenkin tekemisen meininki säilyi.

Viimeiseksi aloitettiin ohjatun noudon opettelu. Vein Adan merkille, josta sitten lähetin kapulalle, muutaman kerran kumpaankin suuntaan. 'Väärien kapuloiden' tilalla oli isohkot kivet, jotka Aila kävi näyttämässä. Hienosti Ada totteli vartalo-käsi-ohjausta ja lähti joka kerta oikeaan suuntaan. Taitaa olla agilitystä saavutettua etua, että onnistui noin hyvin. Koskaan ennen en ole lähettänyt Adaa muualta kuin sivulta noudolle ja siihen nähden suoritus oli loistava. En siis aio ottaa käskyyn mitään suuntasanaa vaan se saa olla sama 'tuo' kuin muissakin noudoissa. Merkkiä pitää ruveta taas muistuttelemaan jatkossa.

Periaate olisi nyt se, että treenataan vähän useammin, mutta vähän vähemmän kerrallaan. Etukäteen myös pitää suunnitella mitä milläkin kerralla tekee, miten ja missä kohtaa palkkaus. Onpa näemmä tauko tehnyt hyvää minullekin kun on ihan uutta intoa koko hommaan :).